Kun ateriarytmi on kunnossa, nälkä pysyy paremmin loitolla, eikä epäterveellisiä mielitekoja pääse syntymään. Näin ateriavalinnat pysyvät helpommin terveellisinä, ravitsevina ja monipuolisina.

Virallisten ravitsemussuositusten mukaan päivittäin tulisi syödä säännöllisin väliajoin aamupala, lounas ja päivällinen sekä yksilöllisen tarpeen mukaan 1–2 välipalaa. Jos esimerkiksi urheilee paljon, on energiantarve suurempi ja välipaloja saattaa tarvita useammin.

Vaikka tarvittavien aterioiden määrät ovat terveillä aikuisilla yksilöllisiä, tärkeintä on, että ateriarytmi pysyy säännöllisenä. Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että päivän ateriat olisi hyvä nauttia noin 3–5 tunnin välein.

Millainen on oma ruokarytmisi? Jutun lopussa olevan testin avulla voit arvioida, millaisiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota rytmittäessäsi päivän aterioitasi.

Aamupäivän aterioihin kannattaa panostaa

Usein haasteena on syömisen iltapainotteisuus. Jos aterioita jää aamupäivällä väliin, se näkyy hyvin nopeasti jaksamisessa.

– Jos aamiainen on huono, lounas jää köykäiseksi ja välipala kuittaantuu kahvilla, niin jaksamisen kanssa tulee isoja haasteita. Silloin on jo aikamoinen energiavaje, eikä työtehokaan ole enää kovin hyvä, sanoo ravitsemusterapeutti Karim Khanji.

Aamupäivän ravinnonsaannin jäädessä vähäiseksi, iltaa kohti kasautuu nälkäpainetta, jolloin herkut tuntuvat houkuttelevilta ja annoskoot voivat kasvaa liian suuriksi. Unohtuneita aterioita korvataan herkästi myös ylimääräisellä napostelulla.

Jos aamupäivällä syö liian vähän ja energiatasot ovat matalalla, ulkoilu ja liikuntakin jäävät helposti vähemmälle. Siitä voi syntyä haitallinen noidankehä.

– Nälkäisenä käy helposti niin, että tulee syötyä todella paljon ja sitten jää vain sohvalle makaamaan, eikä pääsekään siitä enää ylös. Se voi johtaa epäonnistumisen tunteeseen, kun ajattelee, että pitäisi liikkua, mutta ei vaan jaksa, Khanji sanoo.

Pienillä muutoksilla kohti parempaa oloa

Ravinnon laatu ja ruokailun ajankohta voivat vaikuttaa myös unen laatuun. Jos unet jäävät vähäiseksi, se vaikuttaa helposti myös syömiseen.

– Sitten ollaan jo aika syvällä suossa, jos nukkuminen on huonoa, syöminen on huonoa eikä jaksa liikkua.

Vaikka elintavat olisivat vähän rempallaan, ei pidä lannistua. Pienillä teoilla on mahdollista saada aikaan isoja muutoksia.

Ruokarytmin korjaaminen on hyvin monesti avain parempaan hyvinvointiin.

Aamupainotteinen syöminen ja välipalan nauttiminen lounaan ja päivällisen välissä auttavat ehkäisemään sitä, että illalla on kiljuva nälkä. Silloin on helpompi tehdä parempia valintoja.

Hyvän olon haaste vie kohti terveellisempiä valintoja

Hetki-tuoteperheen ja Iltalehden Syö Hyvä Olo 2021 -haaste kannustaa suomalaisia kiinnittämään huomiota säännölliseen ruokarytmiin ja lisäämään ruokavalioonsa lisää kasviksia.

Seuraamme kevään aikana Iltalehden lukijoista valittujen testiryhmäläisten herkullista matkaa kohti hyvää oloa. Mukana matkassa on terveystieteiden maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti Karim Khanji, joka opastaa testiryhmäläisiä kohti terveellisempiä ruokailutottumuksia ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Olipa haasteena sitten epäsäännöllinen ruokarytmi tai liian vähäinen kasvisten saanti, Hetki-tuotteista löytyy runsaasti sopivia ateriavaihtoehtoja helpottamaan arjen ruokapulmia.

Hetki-tuoteperheeseen kuuluu monipuolinen valikoima valmiita salaatteja, salaattisekoituksia, kasvispitoisia lämpimiä aterioita sekä välipaloja, joista löytyy herkullisia ja ravitsevia vaihtoehtoja päivän jokaiselle aterialle.

Juttusarjaa seuraamalla saat itsekin hyödyllisiä vinkkejä siihen, kuinka pienillä askelilla kohti terveellisempää ruokavaliota voit parantaa helposti omaa hyvinvointiasi. Lisää hyvinvointia, lisää tietoa!

Testaa, onko oma ruokarytmisi kunnossa! Kun tunnistat omat haasteesi, omia ruokailutottumuksia on helpompi lähteä korjaamaan hetki kerrallaan kohti parempaa oloa.